Tämä sinun tulee ainakin tietää työehtosopimuksesta.

Kaupan alan työehdot

Työntekijöiden työ- ja palkkaehdot muodostuvat työlakien, työehtosopimuksen ja henkilökohtaisen työsopimuksen perusteella. Järjestöjen solmimilla työehtosopimuksilla on monista asioista sovittu paremmin kuin laissa.

Työehtosopimuksella on esimerkiksi sovittu viisipäiväinen työviikko, kun työaikalain mukaan työviikossa on vain yksi vapaapäivä. Työsopimuslaki ei liioin määrää vähimmäispalkkaa, ei tunne työaikalisiä, olosuhdelisiä, työasuja eikä lomarahaa.

PAM on neuvotellut kaupan alan työntekijöille paremmat työehdot kuin pelkät työlait antaisivat.

Koeaika

  • voidaan sopia työsopimuksella
  • enintään 4 kk
  • määräaikaisessa työsuhteessa enintään puolet työsuhteen pituudesta ja enintään 4 kk
  • työsuhde voidaan päättää ilman irtisanomisaikaa

Työaika

Työaika voidaan järjestää niin, että se on yhden viikon jaksossa enintään 37,5 tuntia ja vuorokaudessa enintään 9 tuntia.

Työpaikkakohtaisesti työajoista voidaan sopia toisinkin. Kts varsinainen työehtosopimus.

Tasoittumisjärjestelmä

  • pituus 2 -26 vkoa
  • tasoittumisjakson aikana työaika tasoittuu työsopimuksen viikkotyöaikaan
  • työaika ei saa ylittää 9 tuntia vuorokaudessa eikä 48 tuntia viikossa
  • laaditaan ennalta

Työvuoron vähimmäispituus

Vähintään neljän tuntia, ellei kyse ole työntekijän omasta tarpeesta tai muusta perustellusta syystä edellyttää lyhyempää työvuoroa.

Vapaapäivät

Työviikkoa kohden työntekijä saa lainmukaisen vapaapäivän ja työehtosopimuksen mukaisen vapaapäivän. Lisäksi arkipyhät lyhentävät työaikaa.

Arkipyhäviikon työajan lyhennys – myyjät, varastotyöntekijät:

Työaikaa lyhentävät

  • pitkäperjantai
  • pääsiäismaanantai
  • helatorstai
  • juhannuspäivä.

Työaikaa lyhentävät myös maanantaista perjantaihin sijoittuvat:

  • uudenvuodenpäivä
  • vapunpäivä
  • itsenäisyyspäivä
  • jouluaatto
  • tapaninpäivä.

Työajan lyhennys toteutetaan antamalla vapaapäivä:

  • arkipyhäviikolla
  • kahtena edeltävänä viikkona
  • kahtena seuraavana viikkona tai
  • tasoittumisjärjestelmässä.

Osa-aikatyöntekijän arkipyhäviikon työajan lyhennys

  • annetaan rahakorvaus tai palkallinen vapaa
  • lasketaan jakamalla työsopimuksen viikkotyöaika viidellä

Viikonloppuvapaa

kokoaikatyöntekijä: 12 pe-la, la-su tai su-ma vapaapäiväyhdistelmää
osa-aikatyöntekijä :   8 pe-la, la-su tai su-ma vapaapäiväyhdistelmää

Puolet pyritään antamaan la-su yhdistelmänä.

Ruokatauko

Säännöllinen työaika yli 7 tuntia, vähintään tunnin ruokatauko

Paikallisesti sopimalla:

  • voidaan lyhentää enintään 30 minuutilla
  • voidaan poistaa kokonaan, jolloin voi ruokailla työaikana

Tauon aikana ei ole velvollisuutta työntekoon.

Kahvitauko

Työpäivän pituus:

alle 4 tuntia ei kahvitaukoa
4-6 tuntia 1 kahvitauko
yli 6 tuntia 2 kahvitaukoa

Kahden kahvitauon vaikeuttaessa töiden järjestelyjä annetaan yksi pidempi kahvitauko. Jatkuvasti kassalla työskentelevä työntekijä saa tällöin yhden ylimääräisen tauon, jonka aikana hänellä voidaan teettää muuta työtä.

Tauon aikana ei ole velvollisuutta työntekoon.

Työntekijän sairastuminen

Työsuhteen kesto sairastumishetkellä Palkallisen jakson pituus
alle 1 kk 50% palkasta sairausvakuutuksen
karenssiajalta (1 + 9 pvää)
1 kk sairausvakuutuslain karenssiaika (1 + 9 pvää)
3 kk 4 viikkoa
3 v 5 viikkoa
5 v 6 viikkoa
10 v 8 viikkoa

Alle 10 vuotiaan sairastuminen

Oikeus palkkaan 1 – 3 kalenteripäivään sisältyviltä työpäiviltä, jos

  • poissaolo on välttämätöntä lapsen hoidon järjestämiseksi tai lapsen hoitamiseksi
  • poissaolosta on ilmoitettu viipymättä
  • sairaudesta on toimitettu lääkärintodistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys
  • toisella huoltajalla ei ole ansiotyön ja työajan takia mahdollisuutta järjestää hoitoa tai hoitaa lasta

Tarvittaessa pyrittävä antamaan 3 päivää pidempi palkaton poissaolo.

Työasut

Työnantaja hankkii työasun myyjille, somistajille sekä varasto- ja huoltamotyöntekijöille. Työnantaja omistaa ja huoltaa työasut. Myyjien osalta voidaan paikallisesti sopia, että asut huolletaan itse korvausta vastaan.

Palkkaus

Kaupan työehtosopimuksessa palkkaan vaikuttavia tekijöitä ovat esimerkiksi ammatti, työtehtävät, koulutus, palvelusvuodet, lisät ja kuntien kalleusluokitus.

Koulutuksen ja työkokemuksen huomioiminen

Varsinaisesta työehtosopimuksesta löytyvät määräykset, miten koulutus ja työkokemus vaikuttavat palvelusajan laskemiseen.

Lisät

Työaikalisät ovat sivun XX taulukossa. Eri ammattiryhmillä on erilaisia muita lisiä, kuten kielilisä, pakkashuonelisä, olosuhdelisä, inventaarilisä jne. Kts. työehtosopimus.

Sunnuntaityö

Sunnuntaina tai kirkollisena juhla-, itsenäisyys- ja vapunpäivänä tehdystä työstä maksetaan kaksinkertainen palkka.

Koululaispalkka

  • vähintään 70 % 1. vuoden työntekijän palkasta
  • voidaan maksaa peruskoulun, lukion tai ammatillisen oppilaitoksen oppilaalle
  • maksetaan enintään 2 kuukaudelta
  • 2 kuukautta voi kertyä eri työnantajien palveluksessa
  • 2 kuukauden jälkeen vähintään harjoittelijan palkka

Loman ansainta

Lomaa ansaitaan täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta, kun työsuhde on kestänyt lomanmääräytymisvuoden (1.4.-31.3.) loppuun mennessä:

alle vuoden 2 arkipäivää
vähintään vuoden  2,5 arkipäivää

Täysi lomanmääräytymiskuukausi (kalenterikuukausi):

a) työskennelty vähintään 14 päivää
b) työskennelty vähintään 35 tuntia

b) kohdan 35 tunnin kertymää käytetään, jos työsopimuksen mukaan työpäiviä on alle 14 kuukaudessa.

Loma-ajan palkka

Kuukausipalkkainen

kuukausipalkka x lomapäivien lukumäärä
25

Lomapalkkaan lisätään % osuus maksetuista lisistä. Työsuhteen kesto 31.3. mennessä alle vuosi 10 %, yli vuosi 12,5 %.

Osa-aikatyöntekijä

  • työsuhteen kestettyä lomanmääräytymisvuoden (1.4.-31.3.) loppuun mennessä alle vuoden:
    • 10 % työssäoloajalta ja tiettyjen poissaolojen ajalta maksetuista palkoista
  • työsuhteen kestettyä lomanmääräytymisvuoden (1.4.-31.3.) loppuun mennessä yli vuoden:
    • 12,5 % työssäoloajalta ja tiettyjen poissaolojen ajalta maksetuista palkoista

Lomaraha

Lomarahana maksetaan 50 % loma-ajan palkasta.

Irtisanomisajat

1. Työnantaja irtisanoo:

Työsuhde kestänyt Irtisanomisaika
enintään 1 v 14 päivää
yli 1 v 1 kuukausi
yli 4 v 2 kuukautta
yli 8 v 4 kuukautta
yli 12 v 6 kuukautta

2. Työntekijä irtisanoutuu:

Työsuhde kestänyt Irtisanomisaika
enintään 5 v 14 päivää
yli 5 vuotta 1 kuukausi

Kaupan palkat 1.3. 2005 – 31.5.2006

(tuntipalkat suluissa)

Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa
1. vuotena 3. vuotena 5. vuotena 8. vuotena
1. taso 1355 (8,47) 1395 (8,72) 1487 (9,29) 1564 (9,78)
2. taso 1382 (8,64) 1420 (8,88) 1519 (9,49) 1591 (9,94)
3. taso 1432 (8,95) 1476 (9,23) 1576 (9,85) 1652 (10,33)
4. taso 1486 (9,29) 1531 (9,57) 1648 (10,30) 1728 (10,80)
5. taso 1541 (9,63) 1588 (9,93) 1713 (10,71) 1799 (11,24)
6. taso 1599 (9,99) 1650 (10,31) 1780 (11,13) 1925 (12,03)
I Kalleusluokka
1. vuotena 3. vuotena 5. vuotena 8. vuotena
1. taso 1300 (8,13) 1336 (8,35) 1421 (8,88) 1491 (9,32)
2. taso 1323 (8,27) 1359 (8,49) 1452 (9,08) 1518 (9,49)
3. taso 1373 (8,58) 1415 (8,84) 1506 (9,41) 1574 (9,84)
4. taso 1422 (8,89) 1465 (9,16) 1569 (9,81) 1642 (10,26)
5. taso 1475 (9,22) 1518 (9,49) 1629 (10,18) 1708 (10,68)
6. taso 1529 (9,56) 1592 (9,95) 1693 (10,58) 1820 (11,38)
II Kalleusluokka
1. vuotena 3. vuotena 5. vuotena 8. vuotena
1. taso 1280 (8,00) 1311 (8,19) 1395 (8,72) 1461 (9,13)
2. taso 1299 (8,12) 1332 (8,33) 1423 (8,89) 1486 (9,29)
3. taso 1346 (8,41) 1387 (8,67) 1476 (9,23) 1541 (9,63)
4. taso 1393 (8,71) 1434 (8,96) 1534 (9,59) 1603 (10,02)
5. taso 1445 (9,03) 1488 (9,30) 1591 (9,94) 1668 (10,43)
6. taso 1499 (9,37) 1543 (9,64) 1653 (10,33) 1774 (11,09)
  • Katso kuntien yleinen kalleusluokitus, jos haluat tietää, mitkä kunnat kuuluvat kalleusluokkaan I ja mitkä luokkaan II.

Lisät 1.3.2005

Myyjät Iltalisä  Lauantailisä
Hki 4,09 5,34
I 3,91 5,16
II 3,83 4,98
Kioskimyyjät Iltalisä Yölisä
0,7 1,32
Konttorityöntekijät Iltalisä
Hki 1,67
I 1,58
II 1,58
Varastotyöntekijät ja
vahtimestarit
Iltalisä Yölisä
2,45 3,54
Huoltamotyöntekijät Iltalisä  Yölisä
0,89 3
Siivoojat Iltalisä Yölisä
0,79 1,5
  • Katso kuntien yleinen kalleusluokitus, jos haluat tietää, mitkä kunnat kuuluvat kalleusluokkaan I ja mitkä luokkaan II.

Palkkaryhmittely

Ryhmä Taso
Myyjä I 2
Myyjä II 4
Varastotyöntekijä 3
Konttorityöntekijä A 1
Konttorityöntekijä B 2
Konttorityöntekijä C 4
Konttorityöntekijä D 5
Konttorityöntekijä E 6
Siivooja 1
Huolto- ja liikenneasematyöntekijä 1
Huolto- ja liikenneasema-
työntekijä 2
Huoltamokahvilatyöntekijä 2
Huoltoasentaja I 3
Huoltoasentaja II 4
Huoltoasentaja III 5
Tukkumyyjä I 6
Somistaja I 2
Somistaja II 4

Konttoritöiden vaativuusryhmittely

Ryhmittelyohjeet

Määriteltäessä konttoritöiden vaativuusryhmää on tehtävän sisältö nimikkeestä riippumatta ensin selvitettävä. Tämän jälkeen arvioidaan vaativuusryhmittelyn yleismääritelmien perusteella, minkä ryhmän yleistä vaativuustasoa ko. tehtävä lähinnä vastaa.

Tehtävän koostuessa kahdesta tai useammasta eritasoisesta osatoiminnosta, on ratkaisua tehtäessä otettava huomioon kuhunkin vaativuusryhmään kuuluvien töiden aikaosuudet ja painoarvot sekä näin muodostuva keskimääräinen vaativuustaso.

Ryhmittelyn avuksi on eri vaativuusryhmien kohdalla mainittu joitakin esimerkkejä tehtävänimikkeistä, jotka voivat kuulua kysymyksessä olevaan vaativuusryhmään. Vaativuusryhmän ratkaisee kuitenkin tehtävän vaativuustaso eikä vaativuusryhmässä mainittu esimerkkitehtävä.

A. Avustava konttorityö

Tehtävät, jotka eivät edellytä alan aikaisempaa työkokemusta tai ammattikoulutusta.

Tehtävät esimerkiksi

  • Arkistointi
  • Postitus

B. Tavanomainen konttorityö

Tehtävät, jotka ovat pääosiltaan toistuvia ja jotka edellyttävät omatoimisuutta työmenetelmien valinnassa.

Tehtävät esimerkiksi

  • Monistus
  • Puhelunvälitys
  • Kassatyö
  • Reskontratyö
  • Tekstinkäsittely
  • Laskutus
  • Hinnoittelu
  • Tilausten vastaanotto

C. Itsenäinen konttorityö

Tehtävät, jotka edellyttävät alan aikaisempaa työkokemusta tai ammattikoulutusta sekä harkintaa menettelytapojen valinnassa. Työmenetelmät on määritelty yleisohjein.

Tehtävät esimerkiksi

  • Vaativa tekstinkäsittely
  • Puhelunvälitys
  • Vaativa hinnoittelu
  • Laskutus, joka edellyttää valinnaisten perusteiden tuntemista ja käyttöä
  • Tilausten vastaanotto, joka sisältää määrättyjen artikkelien tarjonnan
  • Palkanlaskenta
  • Reskontran hoito
  • Tilastojen laadinta (vaativa tilastotyö)
  • Kassanhoito
  • Osakirjanpito
  • Itsenäinen sihteerityö, kuten esim. osastosihteerin työ

D. Vaativa itsenäinen konttorityö

Tehtävät, jotka edellyttävät ammattikoulutuksella tai työkokemuksella hankittuja erityistietoja ja – taitoja sekä ammattialaan kuuluvien laajojen asiayhteyksien hallintaa.

Tehtävät esimerkiksi

  • Kirjanpito
  • Kassanhoito
  • Vaativa kotimaan kirjeenvaihto, joka edellyttää esim. molempien kotimaisten kielten käyttöä tai kirjeiden itsenäistä laadintaa yleisohjeiden mukaisesti.
  • Palkanlaskenta, joka edellyttää työehtosopimusten sekä työ- ja sosiaalilainsäädännön soveltamista ohjeistuksen perusteella.

E. Edellistä ryhmää vaativampi ja vatuullisempi konttorityö

Tehtävät esimerkiksi

  • Pääkirjanpito
  • Pääkassanhoito
  • Ulkomaan kirjeenvaihto