A

Ammattiosasto on yhdistys, joka on liiton jäsen. Jokainen työntekijä, joka liittyy liittoon, liittyy samalla jonkin ammattiosaston jäseneksi.

Ansiopäiväraha: Työttömyyskassan maksama ansioon suhteutettu työttömyyspäiväraha. On yleensä suurempi kuin Kelan maksama peruspäiväraha.

I

Ikälisä/ikälisät: Kokemusvuosien kertymä, joko talokohtaisesti tai ammattialakohtaisesti. Vaikuttaa palkkaan työehtosopimuksessa sovitulla tavalla. Käsitteenä erilainen työsopimussuhteissa ja virkasuhteissa. Virkasuhteissa kokemusvuodet korottavat yleensä henkilökohtaista palkkaa sovitulla prosentilla.

J

Jäsenmaksun perintäsopimus on sopimus, jolla sovitaan, että työnantaja perii liiton jäsenmaksun työntekijän palkasta ja tilittää sen liitolle.

K

Karenssi: Työvoimatoimikunnan päättämä määräaika, jolta ei ole oikeutta ansiopäivärahaan. On pituudeltaan tavallisesti 30-90 päivää.

Koulutustuki: Työvoimapoliittisen koulutuksen ajalta työttömyyskassa maksaa koulutustukea. Opiskelijat valitsee työvoimatoimisto. Tuki on ansiopäivärahan suuruinen.

L

Lomakorvaus on rahaa, joka maksetaan työntekijälle silloin kun työtä on ollut niin vähän, ettei työntekijä ansaitse lomaa. Lomakorvausta maksetaan myös silloin,  kun  työntekijän työsuhde päättyy niin, ettei lomaa ole pidetty.

Lomapalkka on vuosiloman ajalta maksettavaa palkkaa, ja sen määräytymisestä on sovittu työehtosopimuksissa ja vuosilomalaissa.

Lomaraha ja lomaltapaluuraha on rahaa, joka on puolet loma-ajan palkasta. Lomaraha voidaan vaihtaa myös vapaaseen. Lomarahasta ja sen maksamisesta sovitaan työehtosopimuksissa, ja niissä on työehtosopimuskohtaisia eroja: lomaraha/lomaltapaluuraha voidaan esimerkiksi maksaa kokonaisuudessaan loman jälkeen tai maksuajasta voidaan sopia paikallisesti.

N

Normaalisitova työehtosopimus sitoo työehtosopimuksen  tehneen työnantajaliiton jäsenyrityksiä. Normaalisitovaa työehtosopimusta ei ole vahvistettu yleissitovaksi. Näin ollen, jos työnantaja ei ole työnantajaliiton jäsen, hän voi noudattaa normaalisitovaa työehtosopimusta.

O

Omavastuuaika: Omavastuuajan pituus on seitsemän työpäivää. Lauantaita ja sunnuntaita ei lasketa omavastuuaikaan. Työttömyyskassan maksaa ansiopäivärahaa vasta omavastuuajan jälkeen.

S

Soviteltu päiväraha: Työttömyyskassa maksaa osa-aikatyön ajalta työttömälle jäsenelleen ansiopäivärahan soviteltuna. Puolet ansaitusta työtulosta vähennetään kokonaan työttömän päivärahasta.

T

Työehtosopimus on alan ammattiliiton ja työnantajaliiton tekemä sopimus. Työehtosopimuksessa sovitaan työn tekemiseen liittyvistä ehdoista, kuten palkasta, työajasta, sairausajanpalkasta, arkipyhäkorvauksista jne. Sovitut ehdot ovat minimiehtoja, joita työnantajan tulee vähintään noudattaa kaikkiin työntekijöihinsä. Liitto valvoo, että liiton jäsenten työpaikoilla noudatetaan työehtosopimusta.

Työsopimus on  työnantajan ja työntekijän välinen sopimus, jossa sovitaan työn tekemisestä, työstä maksettavasta palkasta ja muista työehdoista, kuten koeajasta, työajasta, sopimuksen kestosta  luontaiseduista jne. Työsopimus ei voi sisältää huonompia työehtoja kuin mitä työehtosopimuksessa on sovittu.  Työehtosopimusta paremmista työehdoista sen sijaan voi sopia työsopimuksessa. Työsopimus tehdään kirjallisesti, suullisesti tai sähköisesti.

Työssäoloehto: Ollakseen oikeutettu ansiopäivärahaan työttömyyskassan jäsenen on työskenneltävä vähintään 43 viikkoa 28 kuukauden aikana. Työviikossa tulee olla vähintään 18 tuntia työtä.

V

Vuorottelukorvaus: Vuorotteluvapaan ajalta työttömyyskassa maksaa vuorottelukorvausta. Korvauksen suuruus on tavallisesti 70% ansiopäivärahasta.

Vuorotteluvapaa on vuorottelulakiin perustuvaa vapaata, josta työntekijä ja työnantaja sopivat. Vuorotteluvapaalla työntekijä saa työttömyyskorvausta. Työnantajan tulee hankkia työntekijän sijaiseksi työtön työnhakija. Hakemuslomakkeita saa  työvoimatoimistoista.

Y

Yleissitova. Työehtosopimus voi olla yleissitova. Yleissitovuus tarkoittaa sitä, että kaikkien sopimusalalla olevien työnantajien tulee noudattaa työehtosopimuksen määräyksiä kaikkiin työntekijöihin. Työehtosopimuksen yleissitovuuteen vaikuttaa järjestäytyneiden työnantajien ja työntekijöiden määrä. Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistaa sosiaali- ja terveysministeriön alainen yleissitovuuslautakunta. Yleissitovaa työehtosopimusta tulee kaikkien työnantajien noudattaa, vaikka ei olisikaan työnantajaliiton jäsen.