Vuosiloma määräytyy vuosilomalain mukaan. Vuosilomalain uudistus tuli voimaan 1.4.2005. Laki toi merkittäviä uudistuksia mm. loman ansaintaan ja sellaisten työntekijöiden asemaan, jotka tekevät työtä kuukausittain niin vähän, että vuosilomaa ei kerry.

Loman ansainta

Vuosilomaa ansaitaan jokaiselta sellaiselta kuukaudelta, jolloin työtä tehdään vähintään 14 työpäivänä kuukaudessa. Mikäli 14 työpäivän kuukausia ei työsopimuksen mukaan tehdä, noudatetaan 35 tunnin ansaintasääntöä. Tällöin lomaa ansaitaan jokaiselta kuukaudelta, jolloin työtunteja on vähintään 35.

Jos työsuhde on kestänyt alle vuoden, ansaitsee työntekijä vuosilomaa 2 päivää kultakin työssäolokuukaudelta. Vähintään vuoden jatkuneessa työsuhteessa lomaa karttuu 2,5 päivää kuukautta kohden.

Monet poissaolot, kuten äitiysloma, osa sairaspoissaoloista ja osa lomautuksesta luetaan työssäolon veroiseksi ajaksi vuosiloman kertymistä laskettaessa. Lomanmääräytymisvuosi on 1.4.–31.3. eli tänä aikana kartutetaan tulevaa vuosilomaa. Viikkoon sisältyy kuusi lomapäivää, sillä myös lauantait lasketaan lomapäiviksi.

Vuosiloman pitäminen

Pääsääntöisesti vuosilomasta neljä viikkoa on pidettävä lomakaudella eli touko–syyskuussa. Tämän ylittävä osa lomasta on voitava pitää seuraavan lomakauden alkuun mennessä. Työnantaja määrää vuosilomalain puitteissa loman pitämisajankohdan. Työnantajan on selvitettävä työntekijöille tai heidän edustajilleen vuosiloman antamisessa työpaikalla noudatettavat yleiset periaatteet. Ennen loman ajankohdan määräämistä työnantajan on varattava työntekijälle tilaisuus esittää mielipiteensä loman ajankohdasta. Työnantajan on mahdollisuuksien mukaan otettava huomioon työntekijöiden esitykset ja noudatettava tasapuolisuutta lomien sijoittamisessa.

Palkaton vapaa ja lomakorvaus

Niillä, joille ei aiemmin ole kertynyt lomaa vuosiloman ansaintasääntöjen mukaan, on uuden vuosilomalain mukaan oikeus lomaa vastaavaan palkattomaan vapaaseen. Tältä ajalta maksetaan lomakorvausta, joka on työsuhteen keston mukaan 9 tai 11,5 prosenttia palkasta. Oikeus vapaaseen ja lomakorvaukseen koskee myös kotityöntekijöitä ja sellaisia määräaikaisia työntekijöitä, jotka ovat tehneet samalle työnantajalle töitä toistuvien määräaikaisten työsopimusten perusteella.

Lomapalkka

Vuosiloman ajalta maksetaan vähintään säännönmukainen tai keskimääräinen palkka. Kuukausipalkkainen saa normaalin palkkansa myös loman ajalta. Kuukausipalkkaisen lomapalkkaan on lisättävä muut kuin tilapäiset palkanlisät. Tuntipalkkaisen lomapalkka määräytyy keskipäiväpalkan ja lomapäivien lukumäärän mukaan määräytyvien kertoimien perusteella.

Lomapalkka maksetaan ennen loman alkamista. 35 tunnin ansaintasäännön piirissä olevan tunti- tai suorituspalkalla työskentelevän lomapalkka on työsuhteen keston mukaan 9 tai 11,5 prosenttia lomanmääräytymisvuoden palkasta. Vuosilomapalkan ansaintapohja muodostuu työssäolon ajalta maksetuista palkoista, poissaoloajan palkasta, jota on maksettu lain tai sopimuksen mukaan, sekä laskennallisesta palkasta. Laskennallisesti lomapalkkaan lisätään saamatta jäänyt palkka seuraavista syistä johtuvien poissaolojen ajalta: vanhemmuuteen liittyvät syyt, sairaus tai tapaturma, lääkinnällinen kuntoutus, viranomaisen määräämä karanteeni tai lomauttaminen. Näistä syistä aiheutunut palkaton poissaolo ei siis alenna lomanmääräytymisvuoden palkkaa eikä siten loma-ajan palkkaakaan.

Jos työsuhde päättyy niin, ettei lomaa ole ennätetty pitää, on kertynyt loma maksettava rahana työsuhteen päättyessä. Näin on meneteltävä esimerkiksi silloin, kun määräaikainen kesätyösuhde loppuu ja lomat ovat pitämättä.

Työntekijän oikeus vaatia vuosilomapalkkaa, lomakorvauksia ja lomarahaa työnantajalta vanhenee kahden vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana vuosiloma olisi ollut annettava tai lomakorvaus maksettava. Työsuhteen päätyttyä kanne on nostettava kahden vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä.

Loman jaksottaminen ja siirtäminen

Työntekijä ja työnantaja voivat sopia loman jaksottamisesta ja siirtämisestä. Ajanjakso, jolloin loma annetaan, voidaan sopia alkamaan sen vuoden alusta, jolle lomakausi sijoittuu, ja päättymään seuraavana vuonna ennen lomakauden alkua. Vuosilomasta voi kaksi viikkoa ylittävän osan sopia pidettäväksi viimeistään seuraavan lomakauden loppuun mennessä. Tällöin on mahdollista yhdistää kahdelta vuodelta ansaittua lomaa. Työntekijällä on lisäksi oikeus säästää yksi viikko lomastaan myöhemmin pidettäväksi. Työntekijä voi työnantajan kanssa sopia toisenkin viikon pitämisestä myöhemmin säästövapaana. Sopimusviikko mukaan lukien lomaa voidaan siis säästää yhteensä kaksi viikkoa myöhemmin pidettäviksi. Työntekijällä on oikeus päättää, milloin hän säästövapaansa pitää.

Työntekijä voi halutessaan pitää viikon lomastaan myös osa-aikaisesti lyhennettynä työaikana. Loman voi pitää esimerkiksi siten, että viikon kokoaikatyö tehdään kahden viikon kuluessa puolittamalla päivittäinen työaika. Loman osa-aikaistaminen edellyttää aina työntekijän omaa aloitetta. Sopimus loman osa-aikaisesta pitämisestä on tehtävä kirjallisesti.

Huomaathan!

Vuosilomaa koskevista asioista on voitu sopia toisella tavalla työehtosopimuksissa, joten muistathan tarkistaa ne omasta työehtosopimuksestasi.